Elämä ei ole aina reilua

Tänään olen pysähtynyt miettimään elämää. Ja kuolemaa. 

Lapsuuden ystäväni kuoli eilen taisteltuaan syöpää vastaan. Sellainen ihana ja suloinen ihminen. Se ei tunnu kovin reilulta. 

Kuolema pysähdyttää hetkeksi miettimään, mitä pitäisi tehdä tai olla tekemättä, kun on vielä täällä. Voi kun niiden muistamiseen ei tarvitsisi aina jonkun toisen kuolemaa. Miksi sitä ei muista niitä hyviä ja tärkeitä asioita koko aikaa, vaan ne unohtaa niin helposti?


Muistellen sua A

Kommentit

  1. Niin paljon kysymyksiä ja niin vähän vastauksia. Toivottavasti ystäväsi sai lähteä ilman kipuja, rauhassa. Minä olen myös menettänyt läheisiä ihmisiä. On jäänyt vain hiljaisuus ja kaipaus. Elämä on niin arvaamaton.

    VastaaPoista
  2. Voimia sinulle ja ystäväsi läheisille. Elämä ei tosiaankaan aina ole reilua, mutta ainakin ystäväsi nyt pääsi kivuistaan, joita varmasti syöpä toi tullessaan.

    VastaaPoista
  3. Se on niin totta, että aina kun jotain sattuu niin sitä alkaa ajattelemaan asioita eri tavalla vaikka uskon, että sitä alitajunnassa niitä asioita ajatteleekin mutta ne silloinpysäyttää kun jotain vakavaa sattuu..
    Otan osaa Sinun suureen suruusi ja toivon sen ajan myötä hellittävän..Muistot eivät katoa koskaan ja tulee aika jolloin niiden muisteleminen ei tee enään niin kipeää..

    VastaaPoista
  4. Voi, otan osaa :( Minulla kuoli myös hyvä ystävä syöpään muutama vuosi sitten, se on niin epäreilua...

    VastaaPoista

Lähetä kommentti